n�yt� tiet� temppeliin
ihosi savuten kosteaan ilmaan
temppelihin kultaisehen
kultaihosi hopeailmaan
sillan alla villi kuu
virtaa hopeaisessa peiliss��n
villi kuinen kultaotsa
vihtoo vaskivirran alla

aivojen unisilmukoissa
neidon otsapalmikoissa
k�yt�vihin hiljaisihin
hiilenmustiin onkaloihin
salaiseen palatsihin -

Kerto:
putosin ja katosin ja kuljin kylm�n kyl�n l�pi
suljettujen ovien ja peitettyjen ikkunoiden
hiljaista harmaata tiet�
ohi kaiken el�v�n
siihen ohueen sumuun, joka kiert�� ymp�r' laidunmaiden

unohdin ja samosin
kohti kohtalon valkeaa kukkaa
joka vasten virran viert�
niin hentona kohoaa
mit� tarkoitat n�ill� sanoilla
mihin tahdot vied� minua
sinisuonen siltaa syv�lle
vihkitupaan
vainajalaan

aivojen unisilmukoissa
immen otsapalmikoissa
olet kuu, se oletkin
mik� vaihtuu ja v�henee
laittaa vetemme liikkeeseen

Kerto

vainajalaan, vainajalaan